Lumilintu

Thu, 09 Jul 2009 15:17:31 GMT

Viikonlopun kunniaksi:

http://www.youtube.com/watch?v=n0qy3JHz6X0

Sat, 03 Jan 2009 23:46:55 GMT

Jaahas, en olekaan menossa vielä kotiin, koska miun lentoni Seattleen peruttiin. Vittujee! Istun Vancouverin lentokentällä ja odotan, että joku tekisi jotain oikein. Ei miulla ollutkaan kuin 16 tunnin kotimatka edessä, nyt en edes tiedä koska pääsen kotiin.

Edit: Käyttäysin sanoja "aika kiva" näistä 7 tunnista, jotka olen viettänyt lentokentällä. Sain lennot samaan aikaan huomiseksi, onneksi, mutta vituttaa koska tän päivät lennot ois menneet niin ihanasti nappiin. Jani ois hakenut miut kentältä, saattanut kotiin ja saunavuoro ois ollut odottamassa ysiltä. Maanantaina Jani on töissä joten joudun hengaamaan 3 tuntia jossain. And no sauna!

Nautiskelen suunnattomasti myös siitä, etten saa sukulaisiani kiinni, koska Ryanilla on tänään synttärit ja niillä on vastaajat kännyköissä päällä. Eikä miulla oo enää puheaikaa, joten ne ei voi edes soittaa miulle takas. Jätin vaan kolikkopuhelimesta viestin "My flight was cancelled and I'm still at the airport, could you please pick me up?" ja toivon et ne saa sen tän päivän puolella.

Ja lento siis peruttiin "due to maintenance problems. We simply can't get the plane in the air." Kiitos tästä Air Canada! Annan teille todella hyvää palautetta.

Thu, 01 Jan 2009 17:18:34 GMT

Miun uusi vuosi meni Stargate-leffoja katsellessa. Mutta nukuinpahan vihdoin kunnon younet! Tanaan on vuorossa Polar Bear Swim, jossa kahelit kanadalaiset pulahtaa jaakylmaan veteen. Kamera mukaan! Sen jalkeen ajattelin menna kavelylle Stanley Parkiin. Reilu 2 paivaa jaljella!

Hyvaa alkanutta vuotta kaikille!

Tue, 30 Dec 2008 16:36:41 GMT

Mie en oo nukkunut viimeisten kahden yon aikana kuin ehka 2 h per yo. Maailman ihaninta ja loogisinta karsia unettomuudesta juuri nyt. Vietan aamupaivat Vancouverissa hilluen, ja kun palaan sielta oon niin vasynyt et kaadun sankyyn pariksi tunniksi. Ja sit illalla en taas nuku. Love it!

Ja mie melkein itken iltaisin, kun oon niin saatanan kyllastynyt naihin kakaroihin. Ryan 5v. nyt on 5v. poika, ja se yksinaan saa miut hakkaamaan paatani seinaan. Mut Olivia 10v. on myoskin osottautunut niin helvetin rasittavaksi, et tekis vaan mieli huutaa sille naama punaisena. Mie en koskaan, IKINA hanki lapsia! Ja jos hankin, ni niille saa sentaan huutaa ja ne voi aina lukita komeroon pariksi paivaksi. Taalla mie joudun vaan vetaytymaan huoneeseeni karkuun ja toivomaan ettei ne tuu perassa. Ah, Stargate-jaksot koneellani, kuinka jumaloinkaan teita juuri nyt!

Onneksi on enaa muutama paiva jaljella. Muuten mie joutuisin pakenemaan taalta, kun en enaa kesta.

Ja sekin harmittaa, kun miulla on vahan niinkun kontakteja ihmisiin, jotka on lupautuneet viettamaan aikaa miun kanssani Vancouverissa ja nayttamaan paikkoja, mut oon silti kaikki paivat siella yksin. Ei tykkaa enaa yhtaan...

Mon, 29 Dec 2008 02:56:42 GMT

Alle viikko jaljella, ja vietan sen Vancouverissa! Mika voisi olla parempaa?!

Mainitsen sen verran joulustani, etta jestas kun rikkaat sukulaiset osaa. Naiden muksut sai jokainen enemman lahjoja kun mie ja siskot saatiin koskaan yhteensa. Ja kalliita lahjoja. Miljoonittain leluja, peleja, konsoleita ja muuta kallista. Uskomatonta! Miekin sain muutaman lahjan, ja erasta lukuunottamatta olin todella tyytyvainen (en siis ajatellut saavani mitaan). Beggsit osti miulle mikroon laitettavan niskatyynyn + silmalapun, joihin oon tosi tyytyvainen. Miriam osti miulle eraan ratsupoliisin muistelmat, mut sen sain valita itse aikaisemmin. Margon ja Erikin lahja sen sijaan... Sain niilta ensinnakin Canada-kassin, joka on ihan kiva. Mutta voi luoja, Margo oli tayttanyt sen 5-vuotiaille lapsille tarkoitetuilla leluilla. Mie olin siella 3 paivaa, siina ajassa ehtinee kylla huomata miun olevan aikuinen. Tuli vahan sellainen olo, etta mita helvettia. Varsinkin kun kaikki tietaa miun olevan pulassa kamojeni (ts. matkalaukkujen) kanssa. Mie tiedan, etta miun pitais olla todella kiittollinen, varsinkin kun en edes ansaitse naita lahjoja, mutta tuo lahinna otti pannuun. Yritan hankkiutua niista leluista eroon ennen lahtoa, koska mie en todellakaan raahaa niita Suomeen.

Tanaan kaytiin mielettoman siistilla sillalla. Vitsi, kun haluaisin paasta laittamaan jo kuvia nettiin!

Nailla on muuten kissa Barney, koira Roxy ja lintu Lovey. Oon parina paivana vienyt Roxyn kavelylle, koska naa oikeesti pissattaa sita pelkastaan takapihalla.

Wed, 24 Dec 2008 19:11:38 GMT

Hyvaa joulua kaikille! ♥

Mon, 22 Dec 2008 02:38:16 GMT

Mie unelmoin kovasti siita, etta jossain valissa mie saisin aikaiseksi massiivisen paivityksen kuvien kera. Enemman tai vahemman kaikesta siita hetkesta lahtien kun mie hyppasin Torontossa junaan. Se vaan vaatis aikaa ja internetyhteytta miun omaan lappariin, joten se tulee joskus myohemmin. Osissa. Jos jotakuta ei kiinnosta ei miuta haittaa, kirjotan tanne matkastani ennen kaikkea itseani varten. Jos joku muukin on kiinnostunut niin mahtavaa!

Mie olen talla hetkella Victoriassa, mummoni serkun pojan luona (ollaan tanaan vasatty joulukortteja). Viime yon vietin mummoni serkun tyttaren luona lahella Vancouveria. Jestas, naa ihmiset on hyvin kaukaista sukua mut ne on silti niin mukavia ja ystavallisia. Ja voi luoja etta nailla on isot talot! Kaikesta tasta myohemmin.

Jasperissa oli kylmaa ja upeaa, en paassyt tekemaan lahellekaan niin paljon kuin olisin halunnut koska -30 astetta! Mut viihdyin silti.

Junamatka Vancouveriin oli aika rankka, koska juna oli yli 4 tuntia myohassa, mut selvisin siitakin hengissa.

Joo. Tarkempi selostus joskus hamassa tulevaisuudessa.

Tue, 16 Dec 2008 22:14:32 GMT

Uuh, paasin kolmen paivan suihkuttoman ja huonosti nukutun junamatkan jalkeen vihdoin Jasperiin, Kalliovuorten keskelle. Maisemat on lievasti sanottuna mukavia. Oon talla hetkella Brenda-nimisen tyton luona kylassa. Pidempaa raporttia (ja kuvia) joskus myohemmin, ajattelin vaan ilmottaa olevani elossa.

(Annu, sanothan aitille et oon ok, ettei se oo huolissaan. Yritan soittaa kun paasen sukulaisten luo)

Sat, 13 Dec 2008 19:26:42 GMT

Voi saatana! Mie yritän epätoivoisesti pakata täällä kamojani, mut niitä on liikaa! Tulin tänne pelkän matkalaukun kanssa, ostin sen lisäksi putkikassin ja nyt ne on molemmat räjähdyspisteessä ja paljon kamaa on vielä pakkaamatta. Miks näin pitää käydä joka ainoa kerta? Ja ei junassa vielä mitään, sinne saa viedä enemmän kamaa kuin lentokoneeseen, mut mitä mie sit teen ku miun pitää lentää takas Suomeen? Mie oon heittäny jo mm. kengät ja kahdet rintsikat roskiin, ja Sponge Bob joutuu myöskin ehkä jäämään tänne. :'( Mitä helvettiä mie teen?

En onneks oo muutenkin tosi ahdistunut. Osa miusta haluis vaan äkkiä kotiin. Jotain hyvääkin sentään, Hanna tarjos miulle Vallilan kämppäänsä tammi- ja helmikuuks. Se on se sama kämppä jossa asuin kaks kesää sit. Se melko lailla pelastaa miun pienen perseeni tällä hetkellä. Tietty haluisin heti oman kämpän enkä taas ravata, mut kunhan on joku paikka missä asua.

Joo, pitää palata pakkaamisen ihanaan maailmaan ja siivota sit tää huone. En tiedä koska kuulette miusta seuraavan kerran, koska mie tuun istumaan seuraavat 3 päivää junassa.

Thu, 11 Dec 2008 18:36:06 GMT

Ja jotkut vielä ihmettelee miks mie en luota ihmisiin.

William muutama viikko sitten: Yes, of course I will download those movies for you! No problem!

William tänään: I couldn't find those movies. To be honest, I haven't had time to look for them.

Yes my dear William, sinulla onkin ollut vain pari viikkoa aikaa.

Latailen tässä nyt kovaa vauhtia Stargate-leffoja, että olisi junassa jotain katsottavaa. Koska 3 päivää hivelee kenen tahansa kärsivällisyyttä (ja takapuolta).

Miulla on tässä parin päivän sisään ollut koko ajan kaikkea menoa, enkä oo ehtinyt juurikaan lukea huomiseen tenttiin. Ihan sama, ei miulla mitään motivaatiota enää oliskaan. Kertaan tänään ja huomenna muistiinpanot, saa luvan riittää. Oon myös pikkuhiljaa siivoillut ja pakannut kamojani. Vitsit kun vihaan tätä odottamista! Haluaisin vaan napata kamani kainaloon ja lähteä. Reilut 2 päivää jäljellä.

Tue, 09 Dec 2008 22:46:27 GMT

Olin kuin uitettu koira kun pääsin kotiin. Myö mentiin Jasminin kans Pen Centeriin ostamaan muutamia tarvitsemiamme juttuja, ja joku siellä vihjas et St. Catharinesissä on suomalainen kauppa. Myö sit lähdettiin sateen ja tuiskun halki etsimään sitä, tietäen ainoastaan kadun jolla kyseinen kauppa sijaitsee. Noh, selvisi että tuo katu on saatanan pitkä, täynnä kauppoja, eikä kukaan paikallinen tiedä suomalaisesta kaupasta yhtään mitään. Bussi meni nenän edestä, joten myö päätettiin kävellä takas keskustaan, ja vettä satoi aika mukavaa tahtia. Paska (ja täysin turha) reissu, mutta tulipahan tehtyä.

Viikonloppu meni melkein pelkästään Tähtiporttia katsellessa. 10. kausi jo puolessa välissä.

Sain vihdoin ladattua kamerani akun, YOSH! Ja ostin uuden, isomman muistikortin.

Sellainen juttu, että jos joku jostain syystä haluaa lähettää miulle joulutervehdyksen, niin tehkää se tänä vuonna sähköisesti. Mie vietän joulun Victoriassa, joten mie en saa minkään sortin postia millään käsiini.

4 päivää lähtöön!

Ihan ku miull ois ollu jotain muutakin sanottavaa...

Sun, 07 Dec 2008 20:32:50 GMT

Ihan tässä vain ohimennen tajusin, että nyt on jo 7. joulukuuta, eikä HOAS ole vieläkään tarjonnut miulle kämppää. Muistin, että unohdin hakemuksessani mainita, että miut saa kiinni vain sähköpostitse. Niin tai näin, jos käy paskasti jään ilman kämppää kun palaan täältä Suomeen. Mahtavaa! Se on sitten joko äitin nurkissa (Joutsenossa \o/) tai kavereiden nurkissa vähän aikaa. Sohvatarjouksia otetaan vastaan.

Katsottiin eilen Candacen kanssa The Cube ja Superhero movie. Ensimmäisestä tykkäsin yhtä paljon kuin ekallakin kerralla ja jälkimmäinen oli niin huono, että teki mieli itkeä. Onneksi sieltä löytyi edes muutama hauska (vaikkakin täysin ala-arvoinen) vitsi, ei mennyt ihan hukkaan sekään kokemus.

Mie imuroin tänään huoneeni ekaa kertaa tänne tuloni jälkeen. Villiä.

Oon myös jo pakannut puolet kamoistani. En jaksa odottaa lähtöä! Enkä jaksa myöskään odottaa kotiin paluuta, vaikka se tapahtuisikin kodittomana.

Sat, 06 Dec 2008 15:20:44 GMT

Oih, miulla oli eilen illalla Allisonin ja Nahid-Maryn kanssa Bollywood-ilta. Flunssastani huolimatta oli aivan mahtavaa!

Myö mentiin Nahid-Maryn, jonka perhe on intiasta kotoisin, luo kylään. Nahidin äiti oli laittanut meille upea päivällisen, joka ei kuitenkaan kuulemma ollut intialaista (en nyt kuollaksenikaan muista minkämaalaista se oikeasti oli).

Oli muuten hyvää ruokaa!

Samalla kun syötiin myö ruvettiin katsomaan elokuvaa Om Shanti Om. Tuo oli ensimmäinen bollywood-leffa, jonka mie olen koskaan nähnyt, ja tykkäsin valtavasti! Kesti vähän aikaa, että mie lämpenin tuolle leffalle, mutta loppua kohden olin ihan haltioissani. Tanssi oli kovin upeaa, ja mie jopa nautiskelin musiikeista suunnattomasti. Suosittelen kaikille lämpimästi!

Kesken leffaa Allison meni käymään vessassa, ja Nahid kaivoi... miksikä noita kutsutaan? Vyötäröliinoiksi? No kumminkin, sellaisia esiin, ja yritti opettaa meille pari tanssiliikettä. Voitte kuvitella kuinka hyvä olin siinä.

Nahid ja Allison vauhdissa

Jenny fails! Tai sitten vaan yritän päästä kameraa karkuun

Leffan loputtua yritettiin sitten tanssia itse leffan tansseja. Sujui vielä edellistäkin paremmin!

Nahid ilahdutti miuta kaivamalla kaksi tanssimattoa esiin. Heiltä ei valitettavasti löytynyt yhtään miun tuntemaa peliä, ainoastaan yksi hip hop -peli ja Dance Factor, joka tekee nuolet omiin biiseihin. Lisäksi miun flunssa vähän verotti, joten en tanssinut hirveän paljoa.

Hyvä tytöt! Nahid ilahdutti miuta hetkuttamalla vartaloaan samalla, joten nuolet vähän jäivät.

Dankeamisen lisäksi myö näytettiin toisillemme kaikkia mielettömiä tanssivideoita netissä. Tytöt pääsivät näkemään myös meidän parapara-esityksen. Nahidin kommentti: "That's so cute Jenny!"

Ja lopuksi oli pakko ottaa muutama itselaukaistu kaverikuva:

*huoh* Mie tulen ikävöimään noita kahta NIIIIIIIN paljon...

Sain eilen palautettua esseeni (enää yksi tentti jäljellä, jeeee!), ja kävin ottamassa muutamia kuvia kampukselta. Jätän ne nyt postaamatta. Eilen oli vielä kaunis ja aurinkoinen (mutta voi jumalauta miten kylmä!) päivä ja ruoho vihersi, mutta Nahidin luota keskellä yötä lähtiessämme oli jo satanut paljon lunta. Ja tänä aamuna sitä oli vieläkin enemmän. Jee! Josko tänään menisi ulkona käymään.

Lähtö täältä on viikon päästä, ja vaikka tulenkin ikävöimään ihmisiä, niin oon silti onnellinen.

Wed, 03 Dec 2008 22:38:44 GMT

Dear Santa...

Dear Santa,

This year I've been busy!

In June I signed my organ donor card (28 points). Last Wednesday I bought porn for fokushii (-10 points). Last week vitalritari and I donated clothes to the needy (11 points). In February I stole kamaitachi's purse (-30 points). Last Friday I gave tabby_stardust a Dutch Oven (-10 points).

Overall, I've been naughty (-11 points). For Christmas I deserve a moldy sandwich!

Sincerely,
lumilintu

Ette ikinä arvaa kuka on taas kipeänä! Jo kolmannen kerran tänne saapumiseni jälkeen. Toivo alkaa mennä...

Unohdin vallan viimeksi mainita, että täällä oli viime perjantaina Nuit Blanche -niminen visual arts -opiskelijoiden järjestämä tapahtuma. Se piti sisällään kaikkea taiteeseen liittyvää ja liittymätöntä ohjelmaa. Mm. kaverini Graham piti yllä ihme meditaationurkkaa, jossa myö hengailtiin ja köytettiin itsemme toisiimme kiinni narunpätkillä. Candace paljasti sisäisen pyromaaninsa polttamalla jonkun luottokortin. Yhdessä paikassa oli naisen vanhempiensa talosta tekemä puinen pienoismalli, johon sai pienillä lapuilla kirjoittaa muistoja perheestään ja/tai kodistaan. Pari vaihtaria esitti valokuvia nukkuessa iholle tulevista jäljistä. Miun ehdoton suosikki oli kuitenkin pimeä-Twister, jossa sen lisäksi että pelattiin pimeässä hohtavilla ympyröillä, oli osa ympyröistä kiinni seinässä. Mie olen rehellisesti omasta mielestäni helvetin hyvä Twisterissä, mutta miun pelini kaatui lopulta siihen, että miun oikea jalkani oli seinällä, eikä miun kädet kestäneet painoa kun miun piti siirtää vasenta jalkaani.

Maanantaina oli International christmas banquet, ja oli muuten parhaat bileet pitkiin aikoihin. Jälleen reportaasi kuvien kera.

Kyseessä oli ihan kunnon juhlat joihin sai pukeutua vähän hienommin ja jossa tarjottiin todella hyvää ruokaa. Parasta kuitenkin oli, että todella iso osa miun kavereistani oli paikalla. Nää on viimeisiä hetkiä, joita myö päästään viettämään yhdessä. Miun pöydässäni istui miun lisäkseni Chiara, Benny, Markus, Sanna, Candace ja eräs tumma poika, jonka nimeä en nyt muista. Hän oli ihan liekeissä, kun opetin hälle muutaman sanan suomea.

Sain vihdoin kuvan miuta ja Jasminesta yhdessä!

Chiara soitti kitaraa ja lauloi, sekä italiaksi että englanniksi. Tyttöparka oli todella hermona ennen esitystä.

Ruokailun päätteeksi paikalle saapui kukas muu kuin joulupukki. Saadakseen lahjan jokaisen tuli istua joulupukin syliin.

Ihan niinkuin lapsena, paitsi että tämä valepukki oli kotoisin pohjoisnavalta.

Sain ensin lahjaksi joulupukkikynttilän, mutta koska miuta ei voinut vähempää kiinnostaa, vaihdoin sen Candacen kanssa suklaaseen.

OhHenry!

Ja sain vihdoin itsestäni kuvan myös skottipoikien Christopherin ja Garyn kanssa, jotka tapasin ensimmäisenä päivänä St. Catharines'in bussiasemalla. Ja nuo sormet Garyn pään yläpuolella eivät sitten ole miun.

Lopuksi avautui tanssilattia ja myö kaikki biletettiin innolla. Hauskaa oli, kunnes ilmeisesti jonkun viinilasi kaatui ja hajosi, ja Lina piti hulluna vuotavaa silmäänsä ja yritti päästä vessaan. Myö kaikki säikähdettiin että se oli saanut lasinsirun silmäänsä, mutta ilmeisesti se oli vain viiniä, koska Lina oli pian taas kunnossa. Miuta ja muutama kaveria ei kuitenkaan huvittanut tanssia enää sen jälkeen, joten myö lähdettiin kotiin nukkumaan.

Käytiin eilen Candacen kanssa keskustan antikvariaatissa. Löysin pari mielenkiintoisen näköistä scifi-pokkaria junalukemiseksi. ♥

Miun pitäisi perjantaiksi saada 7-10 sivun essee aikaiseksi. Miulla on jo reilu 2 sivua, joten eiköhän se siitä. Olisin viikonloppuna lähtenyt esim. Niagaran putouksille, mutten ole varma pystynkö tämänhetkisessä tilassani (joka ei siis ole raskaana, vaan nuhaisena).

Edit:
Löysin CouchSurfinging kautta itselleni majapaikan Jasperista. Menen Brenda-nimisen tytön luo kolmeksi päiväksi. Wohoo!

Sun, 30 Nov 2008 20:09:14 GMT

Luettuani friends pageä kieltämättä hieman harmittaa, että olen missannut melkoiset bileet. Miulla oli sen sijaan hieman toisella tavalla äärimmäisen mielenkiintoinen viikonloppu.

Myö vietettiin Candacen kanssa viikonloppu Torontossa, jossa oli aiemmin mainitsemani Aboriginal Festival. Ennen kun päästiin itse festivaalille asti kävin vihdoin ostamassa junalippuni Vancouveriin. Se on nyt virallista: lähden Torontosta 13. joulukuuta, hyppään pois junasta 16. ja vietän Jasperissa kolme päivää, ja saavun Vancouveriin 20. joulukuuta. Wohoo!!!

Candace ja Toronton rautatieasema

Myö käytiin myös Chinatownissa ostamassa miulle putkikassi, koska oon shoppaillut täällä niin ahkerasti, ettei miun kamat enää mahdu miun matkalaukkuun. Käytiin myös syömässä kiinalaista lounaaksi.

Chinatown

Festival pidettiin Rogers Centerissä. Matkalla sinne törmäsimme Jackiin:

CN Tower ja Rogers Center

Myö päästiin vihdoin paikanpäälle. Näimme heti ensimmäiseksi valtavan massan ihmisiä värikkäissä asuissaan laulamassa ja tanssimassa. Koko Center raikui.

William oli myös paikalla, myö napattiin hänet mukaamme ja katsottiin jotain mikä ilmeisesti oli tanssikilpailu. Miuta vähän nyppi kun naisilla oli tosi yksinkertaiset vaatteet ja he tanssivat todella hillitysti, vähän vain hypellen, kun taas miesten puvut oli todella koristeltuja ja massiivisia, ja he tanssivat kuin mitäkin sotatanssia.

Naiset hipsuttelemassa. Keskellä näkyvä mies on kai tuomari.

Ja miesten vuoro. Kuva on melko tumma mutta siitä näkyy sekä pukuja että liikkeitä.

Mutta niin upeaa kuin kaikki olikin, niin miun päiväni ehdottomasti tekivät...

...ratsupoliisit!!!

Ne oli niin ihania ja ystävällisiä, juttelivat ja kyselivät meiltä kaikkea. Jenny rakastui!

Jenny pääsi kuvaan ratsupoliisi-sedän kanssa! ♥

Olin äärimmäisen pettynyt kun kuulin, etteivät he oikeasti käytä noita univormuja. Ovat kuulemma ihan vain esittelykamaa. Snif...

Oli tuolla paljon muutakin kuin vain tanssia ja rummutusta (ja ratsupoliiseja). Puolet hallista oli täytetty kojuilla, jotka myivät kaikkea intiaanikamaa. Kaikkea löytyi unikoppareista ja helminauhoista tauluihin ja (oikeisiin) sudennahkoihin. Mie en kuitenkaan ostanut kuin kaksi korttia, koska kaikki oli niin pirun kallista.

William pääsi komian herran kanssa kuvaan.

Lopulta myö lähdettiin pois ja suunnattiin takaisin kohti Chinatownia. Myö syötiin päivälliseksi vietnamilaista, jonka jälkeen mie ja Candace lähdettiin metrolla kohti meijän yöpaikkaa. Mie päätin/pääsin nimittäin ensimmäistä kertaa kokeilemaan couchsurfingia. Lähetin muutamalle ihmiselle Torontossa viestin pyytääkseni majoitusta, ja eräs saksalainen tyttö, Thea, tarjosi meille futoniaan. Thea haki miejät Greenwoodin metroasemalta, jonka vieressä hän asuu, ja myö vietiin kamat hänen kämpilleen. Sit myö hypättiin Candacen kans takas metroon ja mentiin Chruch-Wellesley'in aka gay villageen.

Päädyttiin pieneen paikkaan nimeltä Zelda's, jossa esiintyi 3 drag queenia. Esitys ei missään nimessä ollut laadukas, mutta sitäkin hauskempi. Se koostui siitä kun nuo ihastuttavat leidit lip synkkasivat biisejä (huonosti), ja välissä oli muuta ohjelmaa. Meidät saapuessa paikalle oli vuorossa "best fake orgasm" competition. Ihmisparat, jotka oli huijattu lavalle, joutuivat vuorollaan voihkimaan mikkiin yhden drag queenin nylkyttäessä kannustukseksi. Tyttö nimeltä Lisa voitti ylivoimaisesti. Siinä oli eläytymistä!

Tarjoilijana toimi hoikkia ja kauniita poikia, jotka olivat yläosattomissa ja kaikilla panta + ketju kaulassa. Mie en juonut mitään vettä kummempaa, mutta innostuin tilaamaan omenapiirakkaa jäätelöllä. Candace otti drinking nimeltä Slap the bitch ja oli melko hilpeä loppuillan.

Zelda'sista poistuttuamme myö oltais haluttu vielä jatkaa jossain tanssimestassa, mut myö ei oikein tunnettu paikkoja ja kummallakin painoi univelka. Niinpä myö palattiin puolen yön maissa Thean kämpille.

Yllättävän mukavasti nukutun yön jälkeen myö raahauduttiin bussille ja takas kotiin. Molemmat ollaan tosi tyytyväisiä reissuun, mut rahaa palo ihan liikaa. Ja huomenna on pakko alottaa esseen kirjoitus.

Väsynyt Jenny kiittää ja kuittaa jälleen.

Thu, 27 Nov 2008 05:27:45 GMT

Anteeksi kun täytän kaverisivunne pitkillä entryillä, mutta sain vihdoin ladattua kaikki kuvat photobuckettiin ja kirjoitettua matkaselostuken Ottawa/Montrel/Quebec City -matkasta. Matka tapahtui 7.-9. marraskuuta, joten miun muistini alkaa olla jo hieman puutteellinen, mut mie tein parhaani. Ja suokaa anteeksi kirjoitusvirheet, kello on aika pirun paljon.

Myö (mie, Sanna ja Candace) lähdettiin St. Catharines'istä jo torstai-iltana, mentiin bussilla Torontoon ja yövyttiin Fazian luona. Myö päädyttiin pelaamaan spoons-nimistä peliä myöhään yöhön ja herätys oli joskus viiden aikaan, joten meille jäi ehkä 4 tuntia aikaa nukkua. Mie en yllätys yllätys nukkunut ollenkaan.

Meijän piti olla kohtaamispaikassa seitsemältä, jonne myö löydettiinkin ajoissa. Kamat ja tytöt bussiin ja nokka kohti Ottawaa!

Melko pian meille kävi selväksi, että toisin kuin New Yorkissa, tällä reissulla mein tour quide oli sekä harvinaisen rasittava, että harvinaisen kyvytön. Sen vitsit ei olleet ainoastaan huonoja vaan myös osittain loukkaavia. "Stand up everybody who didn't shower this morning! Uww, discusting!" Se ei kuulemma ollut nukkunut edellisenä yönä ja oli siksi niin väsynyt. Sen kyllä huomas...

Puolen päivän jälkeen myö vihdoin saavuttiin Ottawaan. Meidät jätettiin kyydistä ByWard Marketin luona, jossa oli valtava totemi.

Siitä lähdettiin kävelemään parlamenttitaloa kohti. Maisemat oli aika kivoja.

Maisemia sillalta, parlamenttitalon itäpuolelta.

Mie ja Candace :)

Päästiin itse parlamenttitalolle, joka itseasiassa koostui useammasta rakennuksesta. Pihalla oli vähän niinkuin suihkulähde, jossa oli kaikkien provinssien vaakunat ja keskelle paloi ikuinen tuli. Arvatkaa vaan muistanko enää mitä se symboloi.

Parlamenttitalo, päärakennus. Big Beniä muistuttava torni on Peace Tower.

Itäsiipi. Melkoisen komia.

Suihkulähde, vaakunat ja ikuinen liekki.

Myö jouduttiin menemään melkoisten turvatarkastusten läpi päästäksemme sisälle. Miun farkkujen napit piippas portilla. Vähintäänkin mielenkiintoista.

Päärakennuksen sisus oli aivan uskomattoman kaunis. En osaa kuvailla sitä mitenkään, joten kuvia!

Ikkuna

Hieman toisenlainen ikkuna

Joku sali, ylhäältä katsottuna. Pitäisi ehkä joskus kirjoittaa ylös näitä juttuja paikanpäällä.

The same.

Peace Towerin huipulle pääsi hissillä. Mentiin sieltä ihailemaan Ottawaa. Ja sieltä todellakin näki kauas. Harmi kun ikkunat oli mitä oli, valokuvia oli vaikea ottaa.

Ottawa River jonka toisella puolella alkaa Quebec (provinssi, ei kaupunki).

Ottawa (kaupunki)

Kun päästiin parlamenttitalosta ulos meillä oli vajaa 2 tuntia aikaa seikkailla Ottawassa. Käytiin äkkiä syömässä ja ravattiin muutamissa kaupoissa joihin ehdittiin.

Sulkapallomies! Se vaan poseerasi mailan kanssa ja vaihtoi välillä asentoa. Miun oli pakko antaa sille rahaa.

Lounge & Disco Helsinki!

Jouduttiin lähtemään Ottawasta ihan liian aikaisin. Myö tehtiin vielä pieni kierros bussilla, mentiin mm. ratsupoliisien tallien ja hevosten koulutusalueen ohi. Ei kyllä nähty mitään, hepat oli sisällä.

Myö saavuttiin kuuden maissa illalla Montrealiin. Heitettiin mein kamat hotelliin ja lähdettiin ihmettelmään Montrealin pääkatua, Ste-Catherinea (oliko vähän helppo nimi muistaa). Käytiin tosi hyvässä aasialaisessa ravintolassa syömässä, ja vaan käveltiin ja ihmeteltiin. Oli jo tosi pimeä.

Sarjiskauppa!

Pimeää JA sumuista/märkää/sateista

Jouluvalot hieman aikaisin katukuvassa. Mutta olipahan nätit.

Käytiin myös Underground Cityssä. Montrealissa on maailman ensimmäinen ja suurin maanalainen kaupunki. Se on kuulemma 29 kilometriä pitkä. Valitettavasti oli perjantai-ilta ja kello melko paljon, koska kaupat olivat kaikki kiinni. Ei siis päästy shoppailemaan. Kuljeskeltiin kuitenkin huvikseen käytäviä pitkin vähän aikaa, vaan koska hei, Underground City!

Ei jaksettu olla ulkona kovin myöhään, koska oltiin kaikki nukuttu tosi huonosti. Sääli sinällään, että mein hotelli oli ihan kävelymatkan päässä kaikista klubeista. Ei olisi tarvinnut maksaa taksia.

Mein hotellihuone oli aivan pirun upea. Ja 14. kerroksessa! (Olivat muuten taikauskoisia, sieltä puuttui 13. kerros ja jokaisesta kerroksesta 13. huone) Sääli kun ilmat oli niin surkeat koko siellä olon ajan, parvekkeelta olisi muuten ollut aika upea näköala.

Näköala parvekkeen ikkunasta illalla.

Ja seuraavana aamuna. Sää yhtä loistava koko reissun ajan.

Kuva kadusta alapuolella.

Myö käytiin hakemassa aamupalaa aivan ihanasta croissant-paikasta, joka oltiin bongattu edellisenä iltana. Tarkoitus oli syödä parvekkeella, mut oli liian kylmä. Muutamia aamulla otettuja valokuvia kadulta hotellin läheltä:

Seuraavaksi oli vuorossa Montreal-kierros. Myö saatiin bussiimme aivan ihastuttava herra, jonka nimeä en muista, meijän oppaaksi. Myö ajeltiin bussilla ympäri Montrealia ja hän kertoi meille kaikkea kaupungin historiasta ja alueista, joilla ajeltiin. Hänellä oli maailman ihanin ranskalainen aksentti! Ehdottomasti paras opas tällä matkalla.

Meidän Montreal-oppaamme.

Kuva bussista. Hyvästä kamerasta huolimatta suurin osa meni pilalle, koska myö liikuttiin koko ajan.

Mie ja Candace nautiskellaan maisemista. :)

Montrealissa harrastettiin kuulemma aikoinaan harjakattoja (vaihtoivat idiootit myöhemmin tasakattoihin), ja koska katoilta tippuva lumi oli todella vaarallista jalankulkijoille, tuli lain mukaan talon ja kävelytien väliin jättää vähintään kolmen metrin turvavyöhyke. Fiksuina ihmisinä montrealilaiset sitten keksivät, ettei sitä aluetta suinkaan kannata heittää hukkaan, vaan siihen kannatti laittaa rappuset. Näin ne eivät veisi tilaa sisällä. Niinpä kaikilla oli rappuset toiseen kerrokseen pihalla, ja toisen kerroksen asuntojen postilaatikot rappusten yläpäässä. Montrealilaisilla postimiehillä on kuulemma hitonmoiset pohkeet. Epäilemättä. Ja joka talvi nuo idiootit joutuvat putsaamaan rappuset lumesta. Jatkuvasti. Montrealissa tulee kuulemma todella paljon lunta.

Nuo kuuluisat rappuset. Ja ne oli melkein joka talossa eri väriset.

Kierroksen jälkeen myö lähdettiin Montrealista ajamaan kohti Quebec Cityä. Myö saavuttiin sinne ennen kahta, ja sää oli niin paska kuin se vain voi olla. Meidät jätettiin Chateau Frontenac -nimiseen paikkaan, josta myö lähdettiin keskenämme käppäilemään ja ihmettelemään kaupunkia. Käytiin ensin todella mukavassa ravintolassa lounaalla, ja kierreltiin sit vaan kauppoja. Siellä oli mm. joulukauppa, joka ympäri vuoden myy pelkkää joulutavaraa.

Chateau Frontenac (luulisin)

Paska keli, mutta Eurooppalais-tyyliset kadut olivat kivoja.

Ja kaikki oli ranskaksi.

Omatoimisen kiertelyn jälkeen seurasi Quebec City -kierros. Tällä kertaa meillä oli oppaana separatisti, joka on sitä mieltä, että Quebec on oma maansa eikä kuulu Kanadaan. Separatistit suhtautuu todella negatiivisesti britteihin, ja on yrittäneet ilmeisesti useamman kerran irrottaa Quebecin Kanadasta, siinä onnistumatta (aiheesta on pidetty äänestys kahdesti, kummallakin kerralla separatistit hävisivät).

Kierros sisälsi aimoannoksen niin Quebecin kuin Kanadankin historiaa. Muuten kaikki oli todella mielenkiintoista, mutta hitto soikoon alkoi olla niin pimeää, ettei myö nähty bussin ikkunoista yhtään mitään. Siinä mielessä se kierros oli aivan pirun turha (ja turhauttava!). Meitä käytettiin Quebec Cityn linnan, jonka nimi miun pitäis tietää mut oon pässi, luona valokuvausta varten, mut luonnollisestikaan kuvat eivät olleet kovinkaan valoisia.

Pässi indeed. Pieni kaivelu kertoi, että se on Chateau Frontenac, jonka toiselle puolelle meijät jätettiin aiemmin päivällä. Olen sanomattoman ylpeä itsestäni juuri nyt.

Käytiin koko porukka eräässä mukavassa italialaisessa ravintolassa syömässä. Siinä oli Quebec Cityn anti. Taas oli tilaisuus mennä klubeihin bilettämään, mutta sää oli surkea joten meistä ketään ei huvittanut. Hotellille ja nukkumaan.

Aamulla myö lähdettiin suoraan ajamaan kohti Montrealia. Meidät jätettiin paikkaan nimeltä Old Port, jossa myö saatiin pyöriä ihan rauhassa pari tuntia. Siellä oli hieno kirkko, jolla on varmasti hieno nimi, mutta miulta sitä on turha tiedustella.

Täältä löytyi myös ne ihanat taidegalleriat, joihin niin palavasti rakastuin (sanoin aikaisemmin että ne oli Quebec Cityssä mutta paskan marjat, Montrealissa ne on). Kierreltiin pieniä kauniita kujia, jotka olivat jostain syystä täynnä hevoskärryjä, ja käytiin niissä parissa ihanassa galleriassa.

Toisen gallerian kyltti.

Hevosia!

Lopuksi meidät vietiin korkealle rinteelle, josta näkyi koko Montreal.

Mitä mahtavin tapa sanoa hyvästit sille kaupungille!

Tämän jälkeen myö ajettiin Torontoon, ja sieltä mie, Sanna ja Candace otettiin viimeinen bussi St. Catharines'iin ja taksi kotiin. Myö oltiin kaikki väsyneitä, mutta onnellisia.

Vaikka mie nautinkin tuosta reissusta aivan valtavasti, niin 3 päivän on AIVAN liian vähän nähdä kaikki kolme kaupunkia. Varsinkin kun sää oli niin surkea, miulle jäi enemmänkin turhautunut kuin täyttynyt olo. Miun pitäisi ehdottomasti mennä takaisin. Quebec City on poissa miun listaltani, se on liian kaukana ja liian ranskankielinen, mutta Ottawaan ja/tai Montrealiin menen kyllä vielä käymään ennen lähtöä.

Kiitos ja kumarrus.

Thu, 27 Nov 2008 01:16:42 GMT

Voitin sittenkin Sponge Bobin! Käsittämätöntä miten pienestä tulee onnelliseksi. :)

Unohdin kokonaan kertoa, että sain sunnuntaina vihdoin yhteyden Kanadassa asuvaan sukulaiseeni. Miun mummon serkku asuu Courtenay'ssä, Vancouver Islandilla, ja mie olen ilmeisesti menossa sinne jouluksi. Puhelun perusteella Mirja-täti (kutsun häntä tädiksi koska mummon serkulle ei ole olemassa järkevää termiä) vaikutti erittäin mukavalta ja kutsui kovasti luokseen. Jee! Käyn lauantaina ostamassa junaliput Vancouveriin.

Kävin tänään salilla ekaa kertaa yli kuukauteen. En jaksanut mitään eikä tuntunut hyvältä, mutta sama juttu joka kerta kun aloittaa pohjalta. Olin valmistautunut henkisesti.

Edit: Ainiin, sain vihdoin Rebekkalta valokuvan miusta viime lauantain vaellukselta!

Itse putoukset ei itseasiassa juurikaan näy tässä kuvassa, ne on liian kaukana, mutta saatte tuosta kuvan siitä kuinka kaunista siellä oli. Hih!

Wed, 26 Nov 2008 04:40:11 GMT

Let's have one!

DONE!

Nukuin viime yönä ehkä 5 tuntia ja kirjoitin sen hemmetin research reportin tänä aamuna seitsemän aikaan loppuun. En ollut tyytyväinen, mutta enhän koskaan ole. Palautin esseen, pidin esitelmän ja nyt se on ohi. Koko kurssi!

Tänään oli myös viimeiset luennot, kaikkien kurssien osalta. Enää ei ole muuta kuin biologian thesis paper ja turismin final exam.

En voittanut Sponge Bobia arpajaisissa. :'(

Kävin taas Amyn ja parin muun kaverin kanssa ulkona syömässä.

Kävin sunnuntaina katsomassa Wall-E:n, ja kieltämättä hampaat suli. Erittäin suloinen elokuva, mutta ah niin Disney. Ja tuo oli siis negatiivinen kommentti. Mutta vähintäänkin kiinnostavaa kritiikkiä ihmiskuntaa kohtaan!

Torstaina The Dark Knight! Taas. Iso joukko kavereita lähtee mukaan. Jee!

Sun, 23 Nov 2008 03:28:52 GMT

(Otan takaisin kaiken, mitä sanoin äidistäni.)

Eilen oli Brock Outdoorsin pikkujoulut. Mie olin aluksi vähän pahoilla mielin siitä, että sinne piti viedä omaa lempiruokaansa, eikä miulla ole mitään mahista kokata. Juttelin onneksi Linan kanssa Facebookissa, ja se käski tulla luokseen kokkaamaan. Mie sit menin sen luo leipomaan pullapoikia. Ite pikkujoulut oli oikein hauskat, ruokaa todellakin riitti, eikä seurassakaan valittamista. Jokaisen piti tuoda paikalle pieni lahja, ihan niinkun suomalaisessakin pikkujouluperinteessä, mutta lahjat jaettiin hieman toisin. Jokaisen nimi laitettiin lapulle, ja kun jonkun nimi huudettiin, se saattoi joko avata uuden lahjan tai varastaa jonkun toisen lahjan. Toisin sanoen lahjat vaihtoivat omistajaa todella tiheään tahtiin, ja meni ihan uskomattoman kauan, että kaikki paketit oli vihdoin avattu. Miulle meinas ensin jäädä käsiin säkillinen kaikkea epämääräistä roinaa, mut mie onnistuin onneks vaihtamaan sen vaelluskenkä-jääkaappimagneettiin. Turha roina ei vois vähempää kiinnostaa, ja se magneetti on tosi söpö. :)

Tänään miun oli alunperin tarkoitus istua kotona ja kirjottaa esseetä, mut "hieman" toisin kävi. Menin alkupäivästä Brock Outdoorsin päivävaellukselle Rockway-putouksille. Se oli vaan parin tunnin pieni vaellus. Rämmittiin niin lähelle putouksia kun päästiin (maasto oli lievästi sanottuna haastavaa), ja otettiin paljon valokuvia (paitsi mie, ku ei oo kameraa). Ja sit rämmittiin takas. Maisemat oli todella kauniit!

Ja ennen lähtöä, laittaessani helmikuussa ostamiani toppahousuja jalkaan miulle vihdoin selvis, mihin ne lihomani 5 kiloa on menneet.

Myöhemmin illalla päädyin Williamin kutsumana Kanadan intiaanien perinteiselle päivälliselle, ja sieltä Kaha:Wi Dance Theatren esitykseen nimeltä A Story Before Time (William tarjosi miulle ilmaiseksi lipun). Se oli tanssiesitys intiaanien luomiskertomuksesta. Esitys oli todella upea ja tanssijat mielettömän taitavia. Mie olin erityisen vaikuttunut siitä, kuinka eläinhahmot liikkuivat. Ja myö saatiin samalla nauttia aimoannos heidän kieltään. Nya-weh!

Joo, esseen teko jäi taas kerran väliin. Oops!

Thu, 20 Nov 2008 03:40:59 GMT

Mie oon tässä jo pari päivää ollut vittuuntunut siihen, ettei kukaan leiki miun kans, ettei kellään oo aikaa miulle, ettei kukaan kutsu miuta mihinkään, ja ettei kukaan pysy meijän yhteisissä sopimuksissa. Tänään sain kuitenkin ihanan poikkeuksen tälle 'istun kaikki illat yksin koneella koska ei oo ketään tai mitään' -putkelle.

Alkupäivästä täällä oli international snack fest, jonka ideana oli, että vaihtarit eri maista leipoo/kokkaa/järkkää paikalle oman maansa herkkuja, joita muut sit voi ostaa. Mie menin paikalle maistelemaan kaikkea hyvää ja näkemään kavereita. Paikalla oli pöydät Suomesta, Turkista, Koreasta, Kiinasta, Skotlannista, Ranskasta ja latinalaisesta Amerikasta. Mie mussutin jotain jokaisesta pöydästä, mut pakko tunnustaa, ettei (itseleivottua) ruisleipää ja omenapiirakkaa voita mikään. ♥ Lisäksi pääsin taas viettämään paljon aikaa Chrisin ja parin muun vaihtarin kanssa, ja hankin jopa uuden kaverin. Suomi-pöytään ilmestyi eräs tyttö juttelemaan kuinka hän kuuntelee metallia ja tykkää Nightwishista ja Children of Bodomista. Voitte kuvitella että tartuin heti tilaisuuteen ja kävin juttelemaan hänen kanssaan (suomalaisesta) metallimusiikista. Myö sitten päädyttiin yhdessä teelle ja sieltä syömään. Juteltiin ummet ja lammet kaikesta. Kyseisen tytön nimi on Sinem ja hän muutti Kanadaan Turkista 9 vuotta sitten. Mahtava tyyppi!

Myöhemmin olin mukamas menossa karttakirjastoon keräämään aineistoa esseetäni varten, mutta törmäsin saksalaiseen Bennyyn ja juutuin juttelemaan. Benny keräsi arvoituksia ja luki miullekin muutaman. Sain kutsun Campus for Christin pelejä ja ilmaista pizzaa -iltaan. Mie olin lievästi sanottuna hieman epäilevä, koska en todellakaan ole kristitty, mutta Benny lupas ettei kukaan käy miuta sen takia ahdistelemaan ja että voin ihan hyvin mennä paikalle. Koska miulla ei ollut parempaakaan tekemistä illaksi päätin kokeilla.

Ja siellä oli itseasiassa todella mukavaa. Mie tapasin uusia ihmisiä ja myö pelattiin porukalla tosi hauskoja pelejä + saatiin pizzaa ja limsaa. Miun lempparipelejä oli ehdottomasti Taboo ja Accupations. Jälkimmäisessä ideana oli, että ihmiset kirjotti jonkin ammatin lapulle, ne luettiin kahdesti ääneen, ja sitten ihmiset rupesivat arvailemaan kuka on kukin. Jos arvasi oikein sai kyseisen ihmisen tiimiinsä. Mie olin jälkimmäisessä pelissä superhero ja niin mahtava sellainen, että voitin lopulta kaikki muut tiimiini. Yosh! Vaikka kaikki oli tosi mukavia olin kyllä hetkittäin melkoisen vaivaantunut. Mm. kun kiitin Bennyä miun kutsumisesta mukaan Trevor, joka oli toinen "puheenjohtajista"(/mistälie) sanoi miulle "We're glad to have you." Niin, paitsi etten oikeasti kuulu sinne... Noh, siitä kuitenkin selvittiin.

Nyt voin vihdoin mennä hyvällä mielellä nukkumaan, kunhan ensin mailaan Sinemille. Ja niin, en tosiaan tehnyt tänään mitään koulun eteen. Mutta olkoot.

Ainiin, ja täällä on muuten usean sentin kerros lunta maassa!

Mon, 17 Nov 2008 17:41:38 GMT

Viime viikko oli niin laiskotteluviikko, ettei mitään rajaa. Se oli myös tylsin viikko, jonka mie olen täällä viettänyt. Miulla ei ollut MITÄÄN tekemistä, ja melkein kaikki miun suunnitelmani onnistui peruuntumaan. En mennyt Torontoon animeconiin, shoppailemaan tai bilettämään. Enkä tehnyt mitään muutakaan. Varsinkin viikonloppuna teki koko ajan mieli hakata päätä seinään, kun ei vaan ollut MITÄÄN tekemistä. Noh, päädyin sitten katselemaan aika paljon leffoja. Lauantaina katsottiin Candacen kanssa Hairspray (kyllä Jutta, se missä on Zac Efron) ja The Village, ja eilen kampuksen leffaklubissa Indiana Jones 4 ja Hellboy II. Mie pidin etenkin Hellboysta, vaikka se olikin miusta paikoittain "hieman" ylilyöty. Mutta, koska Jenny rakastaa ihania sinisiä kala-miehiä...

Turha laiskottelu saa nyt vähäksi aikaa loppua. Miulla on parin aika ison työn dead linet tulossa, joten pitää ruveta ahkeroimaan. Ens tiistaina pitää palauttaa yksi Research report ja pitää siihen liittyvä esitelmä, ja sitä seuraavan viikon perjantaina pitää palauttaa bilsan major thesis paper. Pelottaa, mut eiköhän se tästä pikkuhiljaa. Oon edes melkein ajoissa liikkeellä.

Mihinkään en taaskaan voi lähteä pariin viikkoon, mut yritän silti järkätä itelleni edes jotain kivaa et selviän järjissäni.

Fri, 14 Nov 2008 00:18:49 GMT

Äähh, melkein kaikilla tuntuu siellä Suomessa menevän huonosti, tai olette muuten vaan masentuneita. Se tekee miut levottomaksi, mutta koska en voi asioille kauheasti, yritän siitä huolimatta nautiskella omasta elämästäni täällä. Kuitenkin, kaikille jotka ovat alakuloisia, haleja! <3

Mie vietin keskiviikkona monta tuntia yrittäessäni saada reissukuvia photobuckettiin, mutta se paska ei vaan lataa. Joudutte siis odottamaan matkakertomusta, joka toivottavasti kuitenkin tulee jossain kohtaa. Koska jossen kirjoita sitä pian, en kirjoita sitä koskaan. Ja tulisin katumaan sitä hyvin paljon tulevaisuudessa. Mutta joo, kirjoitan nyt jostain ihan muusta.

Miuta on ruvennut aika lailla ahdistamaan se, että olen täällä Brockissa kavereideni luona enää n. 4 viikkoa. Sitten meistä melkein kaikki nostaa ankkurinsa, ja lähtee ties mihin. Mie länteen. Mie pidän näistä ihmisistä niin paljon, ja miuta ahdistaa kun ei voida olla pidempää yhdessä. Luoja tietää koska näen näitä ihmisiä seuraavan kerran. Siksi yritän tällä hetkellä apinan raivolla järkätä jotain kaikkien kanssa.

Tiistaina menin Amyn ja hänen ystäviensä kanssa keskustaan päivälliselle yhteen mukavaan pubiin. Seura oli todella mahtavaa! Tapasin mm. tytön, joka vietti lukiossa vuoden Suomessa. Myö haikailtiin yhdessä saunan, riisipuuron, Fazerin suklaan ja kaiken muun ihanan perään. Suomi rulaa!

Keskiviikkona kävin Jasminin kans shoppailemassa. Tarvitsin todella kipeästi kosteusvoidetta, koska miun ihoni on älyttömän kuiva, hilseilee ja kutiaa. Ostin lisäksi yhden (mustan, yllätys yllätys!) paidan.

Chiara oli eilen allapäin kun sen poikaystävä palas Italiaan, joten mie menin sen luo hengaamaan. Katsottiin yhdessä yksi jakso tv-sarjaa, jonka nimeä en nyt muista. Se on se FBI-sarja, jossa on se rasittava metallitsiku, joka pukeutuu kuin teini. Tiedätte jos olette katsoneet.

Tänään kävin Allisonin ja Nahidin kanssa teellä, ja Kaycen kanssa pitkällä kävelyllä metsässä. Illalla mennään porukalla katsomaan leffa Pineapple Express.

Ainiin, ja tänään oli International Exchange Fair, jossa olin edustamassa Suomea. Kanadalaisia ei kamalasti tuntunut kiinnostavan, mut pääsinpähän viettämään aikaa muiden vaihtareiden kanssa. Parasta oli kyllä jutella pitkästä aikaa kunnolla Chrisin kanssa. Se on se punapäinen skottipoika. Myö nähdään ihan liian harvoin. :(

Jep, siinä tää viikko. Ens lauantaina mennään ehkä Torontoon ja Amyn kanssa bilettämään gay villageen.

Mon, 10 Nov 2008 16:17:10 GMT

Mie palasin juuri French Canada -reissusta (viime yönä), ja nyt miusta tuntuu, kuin miun pitäis sanoa jotain suurta ja mahtavaa, mut oon vaan väsynyt ja levoton enkä osaa. Noh, miut pelastaa tässä tilanteessa se, ettei miulla taaskaan ollut kameraa mukana, joten en voi tehdä kuvapostausta ennen kun haen Sannalta kuvia. Matkakertomusta sitten siihen mukaan.

Sanon sen verran, että Ottawa oli upea, Montreal oli upea ja Quebec city on varmasti myös upea, mutten siitä paljoa nähnyt, koska oli niin sumuista ja pimeää. Jep. Myöhemmin lisää.

Edit: Hih, ilmoittauduin juuri Pöllöjen ekologia -kurssille! ♥ En ole pääaine- enkä sivuaineopiskelija, joten en välttämättä pääse, mutta aina voi toivoa parasta.

Thu, 06 Nov 2008 00:31:05 GMT

Ah, täällä on taas parin päivän ajan ollut melkein 20 astetta lämmintä ja aurinkoista. Mie oon yrittänyt ottaa siitä kaiken ilon irti. Oon sekä eilen että tänään käynyt pitkillä kävelyillä metsässä. Tänään istuin auringossa selkä puuta vasten ja luin miun esitelmän muistiinpanoja. Ja voih, tänään törmäsin metsässä mielettömiin helmiin! Sen lisäksi, että näin orava- ja maaoravapareja jahtaamassa toisiaan (hihii! ♥) näin myös tikan (♥) ja peuran (♥!!). Tai oikeastaan vaan valkoisen pyllyn juoksemassa karkuun, mutta peura se oli. Auringonpaiste on vaan jotain niin ihanaa! Onneksi en ole Suomessa juuri nyt.

Miun esitelmä huomiselle on fyysisesti valmis, mutta joudun lukemaan sen vielä pari kertaa läpi. Mie olen NIIN hermostunut! Ja kun mie hermostun, miun enkku muuttuu epämääräiseksi mokellukseksi. Mie niin en odota huomista. Toisaalta, sitten se on tehty, ja mie pääsen nauttimaan mukavammista asioista vähän aikaa. Kuten tämän viikonlopun Ottawa/Montreal/Quebec -reissusta! Kunhan saisin kameran käsiini voisin sitten postata kuvia.

Tiistain esitelmä meni ihan hyvin. En tietenkään ole siihen täysin tyytyväinen mut ihan sama, se kurssi on nyt suoritettu.

Mon, 03 Nov 2008 16:38:01 GMT

Uuh, huomenna olisi esitelmä, ja mie vaan istun netissä ja räpellän itselleni uutta kuvaketta (joka on kyllä maailman suloisin! ♥). Näin ne koulutyöt etenevät...

Viikonloppu oli todella mukava, vaikka miulla onkin huono omatunto, kun en saanut mitään hyödyllistä aikaiseksi. Perjantaina menin käymään Mainan luona, missä oli melko riehakkaat ja alkoholintäytteiset halloween-bileet. Mie kyllästyin melko nopeasti katselemaan itselleni tuntemattomien ihmisten ryyppäämistä, joten tulin suosiolla kotiin. Lauantaina päivä meni siivotessa ja koneella, mut illalla mentiin porukalla Christinan Drunk as hell partyyn. Kukaan ei ollut kovinkaan juovuksissaan, mut meil oli silti (tai ehkä juuri sen takia) todella hauskaa. Meksikolainen Adan tanssitti meitä tyttöjä vuorotellen. Päästiin kokeilemaan tangoa (ei sitä roskaa mitä tanssitaan vanhojen tansseissa, vaan jotain aivan muuta) ja muita tulisia lattaritansseja. Lisäks siellä oli yks todella söpö ranskalainen tyttö, joka oli pukeutunut jediksi. Ja sillä oli sateenkaarenvärinen valosapeli! Nimesin hänet Rainbow Jediksi. ♥ Eilen kuvattiin taas Candacen leffaa (oonkohan mie maininnut tästä aiemmin...?), päivän aikana miun huoneessa ravas mahdollisia tulevia opiskelijoita ja niiden vanhempia tutustumassa kampukseen (annoin huoneeni esittelykäyttöön, koska sain siitä hyvästä ilmaisen siivouksen), ja illalla kävin katsomassa Ratatouillen + katsottiin Candacen kanssa Slidersia. Nyt on kovin hyvä mieli, mut esitelmä on yhä tekemättä. Oooops! X)

Tää viikko vähän pelottaa, mut perjantaina pääsen taas reissuun!